Lyhdynkantajien ihmeellinen elämä

Helsingin rautatieaseman pääsisäänkäynnillä vartioivat Lyhdynkantajat ovat yksi Helsingin tunnetuimmista patsaista. Mutta tiesitkö, että alun perin Emil Wikströmin oli tarkoitus tehdä julkisivuun karhupatsaat – ja tiesitkö, että 111-vuotiailla Kivimiehillä oli kaksi pikkusisarta?

Lyhdynkantajat ovat merkittävä osa Eliel Saarisen piirtämän Helsingin rautatieaseman julkisivua. Rakennusta pidetään yhtenä jugend-arkkitehtuurin helmenä ja sen merkitys pääkaupunkimme maamerkkinä ja suomalaisen rakennustaiteen virstanpylväänä on huomattava. Luonnonkivestä rakennetun aseman uljaat kaarihallit ja julkisivun uurteiset tornit henkivät arvokkuutta ja harmoniaa.

Suomen kultakauden taiteen tärkeimpiin kuvanveistäjiin kuuluvan Emil Wikströmin Lyhdynkantajat valmistuivat asemarakennuksen pääsisäänkäynnille vuonna 1914. Neljä art déco -vaikutteita henkivää patsasta kannattelee käsissään maapallolamppuja.

Jättikokoisilla mieshahmoilla on lihaksikas ylävartalo, mutta niiden alaosa on Saariselle tyypillisellä tavalla koristeellisesti kuvioitu pylväselementti. Lyhdynkantajien hiukset on leikattu niin sanotun körttiläisen mallin mukaan. Patsaiden mallina poseerasi aikanaan jykeväpiirteinen torppari, Jalmari Lehtinen.

Saarisen ensimmäisissä suunnitelmissa rautatieaseman veistosten aiheena oli karhu, jota oli käytetty jo Kansallismuseon pääportaiden koristelussa sekä Viipurin rautatieasemalla. Lopulta Saarinen päätyi kuitenkin tilaamaan Wikströmiltä neljä rotevaa mieshahmoa.

Nykyään Lyhdynkantajat tunnetaan myös nimellä ”Kivimiehet” VR:n palkitun mainoskampanjan ansiosta. Veistokset nähtiin niin printtimainoksissa kuin animoituina hahmoina televisiossa vuodesta 2002 alkaen. Mainoksissa patsaat saivat jalat alleen ja matkustelivat ympäri Eurooppaa. Kivimiehet osallistuivat esimerkiksi Veronan patsaskonferenssiin, jossa he keskustelivat puhtaammasta ympäristöstä sekä matkasivat talvilomalle Lappiin.

Mainosten ohella Lyhdynkantajat ovat esiintyneet pilapiirtäjä Kari Suomalaisen piirroksissa. Viime vuosina Kivimiehet ovat osallistuneet myös kansallisiin juhlahetkiin pukeutumalla esimerkiksi Suomen jääkiekkomaajoukkueen pelipaitoihin ja Käärijän kirkkaanvihreisiin boleroihin. Koronaviruspandemian aikaan patsaatkin turvautuivat kasvomaskeihin. Nyt patsaat saavat ylleen Helsinki-paidat kaupungin 475-vuotisjuhlan kunniaksi.

”Halusimme juhlia tätä rakkaan kotikaupunkimme merkittävää ikää jollain aikaisemmista vuosista poikkeavalla, mutta arvokkaalla ja juhlavalla tavalla. Ikonisten Kivimiesten pukeminen Helsinkiä juhlistaviin paitoihin on näyttävä tapa kertoa kaupunkilaisille, että Helsingin syntymäpäivää vietetään taas yhdessä 12. kesäkuuta”, Helsingin tapahtumasäätiön viestintäpäällikkö Anna Mäkelä kertoo.

Patsaiden pukemista harkitaan aina tarkkaan. Kivimiesten suuri koko ja lihaksikas ylävartalo tarkoittaa myös sitä, että kangasta kuluu metreittäin. Lisäksi jykevien miesten pukeminen on haastava ja mutkikas operaatio, vaikka miehet eivät varsinaisesti hanttiin laitakaan.

Muutama vuosi Lyhdynkantaja-patsaiden valmistumisen jälkeen ne saivat kaksi sisarteosta Viipurin rautatieasemalle. Kivimiesten pikkusiskot kuitenkin tuhoutuivat täysin jatkosodassa rautatieaseman pommituksen yhteydessä.

Eliel Saarisen yhdessä arkkitehti Herman Geselliuksen kanssa suunnittelema Viipurin rautatieasema muistutti suuresti Helsingin päärautatieasemaa. Myös Viipurin aseman julkisivussa oli iso kaari ja iso ikkuna, senkin pääovia reunustivat patsaat. Helsingin rautatieasemalla patsaat ovat lamppuja kannattelevia miehiä, mutta Viipurin vanhan rautatieaseman pääovia reunustivat naispatsaat, joita ikään kuin suojelivat niiden edessä olevat kaksi karhupatsasta. Patsaat oli veistänyt viipurilaissyntyinen kuvanveistäjä Eva Gyldén.

Viipurin upea rautatieasema tuhoutui jatkosodassa elokuussa vuonna 1941, kun venäläiset joukot räjäyttivät aseman. Nykyisellä Viipurin asemalla on jäljellä vain aavistus menneestä ja pieniä elementtejä muistona vanhan aseman loistosta.

Helsingissä tätä loistoa pääsee ihailemaan edelleen, 106 vuotta aseman käyttöön vihkimisen jälkeen. Kesäkuun alussa Helsinki-paitoihin pukeutuvat Lyhdynkantajat toivottavat ihastelijat ja matkustajat tervetulleiksi historiaa henkiviin tiloihinsa – ja juhlistamaan syntymäpäiväänsä viettävää pääkaupunkiamme!

Teksti: Saija Holm
Kuva: Eeva Rista